Selkeä strategia varmistaa, että yrityksen kaikki työntekijät jakavat yhteisen ymmärryksen suunnasta, tavoitteista ja toimintatavoista. Kun kaikilla on selkeä kuva kokonaisuudesta, toiminta tehostuu, ja työntekijät pystyvät näkemään oman roolinsa merkityksen yrityksen menestyksessä. Tämä taas lisää sitoutumista ja motivaatiota.

Tutkimukset tukevat strategian merkitystä. Yritykset, jotka panostavat strategiseen suunnitteluun, voivat kasvaa jopa 30 % kilpailijoitaan nopeammin (Journal of Management Studies). Lisäksi yrityksillä, joissa henkilöstö on tiiviisti mukana strategian ja muutosprosessien toteutuksessa, on jopa 60 % paremmat taloudelliset tulokset verrattuna alan muihin yrityksiin (McKinsey).

Strateginen suunnittelu on parhaimmillaan keskeinen tekijä nopeamman kasvun, parempien taloudellisten tulosten ja työntekijöiden motivaation tukemisessa.

Johto määrittää usein strategian tahtotilan ja suunnan, mutta henkilöstö tuo arvokkaan näkökulman arjen toimintaan ja asiakaskokemuksiin. Näiden tietojen hyödyntäminen rikastaa strategiaa ja lisää sen käytännönläheisyyttä. Osallistuminen ei vain sitouta henkilöstöä tavoitteiden saavuttamiseen, vaan myös helpottaa strategian viestimistä ja käytäntöön viemistä, kun sen toteutus tuntuu aidosti merkitykselliseltä kaikille.

Kumppani voi tuoda strategiaprosessiin uusia näkökulmia, asiakaslähtöisyyttä ja sopivasti haastaa vakiintuneita ajatusmalleja. Ulkopuolinen fasilitaattori mahdollistaa sen, että jokainen strategian laatimiseen osallistuva voi osallistua yhteiseen työskentelyyn täysipainoisesti. Strategia tulee muotoiltua ymmärrettäväksi ja selkeäksi. 

Guidinin mallilla toteutettu muutosjohtamisen tuki auttaa tunnistamaan pinnan alla kytevät ongelmat jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin niistä kasvaa suuria riskejä. Tämä antaa yritykselle mahdollisuuden ratkaista haasteet ajoissa, mikä vähentää tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä riskejä sekä ehkäisee työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen liittyviä haasteita. Yhdenkin merkittävän ongelman välttäminen voi säästää merkittävästi aikaa ja rahaa.

Tutkimusten mukaan 70% muutoshankkeista epäonnistuu (esim. McKinsey). Usein kyse ei ole siitä, ettei muutoksia olisi suunniteltu riittävästi numeroiden ja prosessien tasolla, vaan siitä, että matkan varrella kohdataan erilaisia inhimillisiä reaktioita: huolia, hämmennystä, jopa pelkoa. Toisaalta muutos voi herättää myös innostusta ja muita positiivisia tunteita. Kun henkilöstön tarpeet ja muutoskokemus tehdään näkyväksi, voidaan muutos suunnitella ja toteuttaa henkilöstöä kuullen ja arvostaen. Tämä ehkäisee muutosvastarintaa, parantaa työtyytyväisyyttä ja sitoutumista sekä varmistaa, että muutos ei jää kesken. Samalla organisaation muutoskyvykkyys eli resilienssi kohdata tulevia muutoksia kasvaa. Laadukkaalla muutosjohtamisella muutoshankkeen tavoitteet saavutetaan jopa neljä kertaa todennäköisemmin (Prosci).